sisältöön »
en
Suurenna fonttikokoa
Sivukartta
Avaa haku
Yläneen luontokapinetti, täytetty hirvi, taka-alalla valkokankaalle heijastettu karhu.
 
 

Maaperä

Maankamaran aineet

Maiseman geologinen historia on paloista koottu. Jossakin näemme kiistattomat todisteet yhdestä tapahtumasta, ja toinen maastokohta kertoo toisesta geologisesta prosessista. Irtonaisista maalajeista koostuvaan maaperään kaivetut leikkaukset kerroksineen avaavat näkymiä runsaat 11 000 vuotta sitten tapahtuneeseen mannerjäätikön vetäytymiseen ja sitä seuranneisiin kehitysvaiheisiin. Erilaisia kivilajeja ja rakenteita sisältävät kalliopaljastumat ovat ikkunoita vuosimiljardien taakse. Missään kaikki palat eivät ole yhdellä kertaa näkyvillä. Vasta useista kohteista kerättyjen faktojen yhdistäminen avaa maiseman menneisyyteen.

Luontokapinetin näyttelyn maa- ja kallioperästä kertova osa sekä sitä sisällöllisesti täydentävä läheiselle kalliomäelle rakennettu luontopolku lohkarenäytteineen esittelevät Varsinais-Suomen maiseman kehitysvaiheet. Niiden tuloksena on syntynyt maankamara, eloton pohja, jonka tarjoamiin puitteisiin alueen nykyiset ekosysteemit ovat rakentuneet lajien hitaan leviämisen ja monimutkaisen keskinäisen yhteensopeutumisen kautta.

Luontopolku muodostaa aikajanan, jossa kohteet sijoittuvat ikänsä mukaiseen järjestykseen. Nykyhetkeä edustaa päätepisteessä olevasta näkötornista Pyhäjärvelle avautuva maisema. Kahden vuosimiljardin ajalliseen ulottuvuuteen sovitettuna elollinen luonto on lopulta vain saman kehityskertomuksen eräs sivutuote.

Kallioperä

Suurin osa kallioperästä on iältään 1500 - 3000 miljoonaa vuotta. Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia. Kallioperämme korkea ikä johtuu siitä, että Suomi sijaitsee alueella, jossa maapallon kuoren liikkeet ovat vähäisiä. Miljardien vuosien aikana kallioperämme on kulunut tasaiseksi.

Toistuvat jääkaudet jättivät selvät jäljet kallioperäämme. Viimeisin mannerjäätikkö oli laajimmillaan noin 20 000 vuotta sitten, ja sen sulava reuna vetäytyi maamme yli 9000 - 13 000 vuotta sitten. Jäätikkö murskasi ja hioi kalliota. Jäätikkö myös raivasi kallioperän rikkonaisiin alueisiin laaksoja, joita nyt täyttävät tuhannet järvet.

Kallioperä koostuu erilaisista kivilajeista. Suomen kallioperästä suurin osa on graniittia ja sen muodostamia seoskivilajeja.

Kivilajit koostuvat erilaista mineraaleista, jotka vuorostaan koostuvat atomeista. Yleisimpiä kivimineraaleja ovat silikaatit, joiden perusrakenne on piioksidia eli piitä ja happea. Suomen kallioperästä piioksidia on lähes 70 %.

Maaperän kerrosjärjestys kertoo kehityksen

Maaperäleikkauksessa kerrokset ovat ikäjärjestyksessä. Vanhimmat ovat alimmaisina, nuorimmat ylimmäisinä. Alueen kehitysvaiheet ovat luettavissa kerrosten maalajeista ja niissä näkyvistä rakenteista.

Yksinkertaistettu periaatekuva maaperän kerrosjärjestyksestä Varsinais-Suomessa kertoo maiseman kehityksen mannerjäätikön vetäytymisestä nykypäivään. Todellisuudessa kaikki kerrokset ovat vain harvoin edustettuna samassa leikkauksessa. Luontokapinetin näyttelystä saat lisätietoja ja voit opetella itse tulkitsemaan leikkauksista löytyviä merkkejä.

Turvetta

Veden alta paljastunut maa soistuu

Rantakerrostuma (hiekkaa ja soraa)

Paikka kohoaa merenpinnan yläpuolelle

Hiesua ja savea

Syvän veden vaihe (muinainen Itämeri)

Jäätikköjokikerrostuma (hiekkaa ja soraa)

Mannerjäätikön vetäytyminen

Moreenia

Mannerjäätikön kerrostama maalaji

 

Ota yhteyttä

 

Luontokapinetti
Hovilanmäentie 2, 21900 Yläne
puh. 040 7219689

 
x