Sisältöön »
  • Tekstikoko
  • Pienennä tekstikokoa
  • Suurenna tekstikokoa
 
 
 
fiilis-normal.jpg
 
Vapaa-aika ja matkailu
 

LUONTOKAPINETIN TARINA

Koonnut Tero Johannes Tuominen

Luontokapinetin tarinassa on kyse Yläneestä ja Yläneen luonnosta.

Yläne oli Varsinais-Suomen soisin kunta, ja sisältää ainutlaatuista luontoa.

1950-luvulla herättiin ajatukseen, että luonto voi olla muutakin kuin kulutettava resurssi, ja alettiin tosissaan pohtia luonnonsäilyttämisen merkitystä.

Yläneellä sijaitsee useita luokiteltuja luontokohteita ja luonnonmuistokohteita.

Luontokapinetin synty ei olisi ollut mahdollista ilman Yläneen kunnanhallituksen ja valtuuston jatkuvaa työtä.

Kaikki päätökset Luontokapinettiin liittyen on tavalla tai toisella kulkenut Yläneen kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon kautta.

Voidaankin sanoa että Luontokapinetti on pitkän demokraattisen päätöksentekoketjun tuotos.


KUHANKUONON RETKEILYREITISTÖN HISTORIA

 

Kuhankuonon retkeilyreitistön toteutuminen oli välttämätöntä Luontokapinetin syntymiselle.

Retkeilyreitistö olisi hyödyllinen elinkeinotoimen kehittämisen kannalta alueella.

Seutukaavaliitto, nykyinen Varsinais-suomen liitto ollut mukana suunnittelussa. Tärkeitä ideoijia ja eteenpäin viejiä Tuhkanen Tapio ja Nurmi Lasse. 


Suunnitelutyön aikajana

Kuhankuonon retkeilyreitistön matkailullisen kehittämisprojektin suunnitteluryhmän ja alueellisen aktivointiryhmien yhteiskokous pidettiin 3/ 1992.

Kuhankuonon Retkeilyreitistön sääntöluonnos 04.06.1992

Kuhankuonon retkeilyreitistön matkailullisen kehittämisprojektin suunnitteluryhmä 01.01.1992 - 31.12.1992

Kuhankuonon retkeilyreitistön rahaston hoitokunta Mynämäki, Yläne, Vahto, Nousiainen Turku, Varsinais-suomen liitto/Tapio Tuhkanen

Monitoimikeskushanke / Varsinais-Suomen liiton hallitus 12.02.1996 määrärahahakemus jatkokäsittelyyn.

04.06.1996 Kuhankuonon Luontokapinetti/Kuhankuonon opastus- ja monitoimikeskus kokous. Ohjausryhmän puheenjohtaja Risto Laurikainen


Koonnut Risto Laurikainen

Yläneen Kunnanjohtaja 1988-2008


TAVOITE VUODELTA 1968


Nyt jo 50 vuotta sitten kirjattiin Lounais-Suomen seutukaavaan 2010 runkokaavaan maakunnallinen tavoite muodostaa Turun kaupunkiseudulta vihervyöhyke Vahdon, Mynämäen ja Karjalankuntien kautta Pyhäjärvelle siten, että siihen liittyy huomattavia osia myös Paattisten ja Yläneen* kunnista. (Nykyään osa Pöytyää)

Runkokaavassa todettiin olevan edellytyksiä muodostaa alue kansallispuiston luonteiseksi. Kaavassa oli myös selvä kanta, että alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia täydentää lähellä sijaitseva Säkylänharjun Virttaankangas. Aluekokonaisuuteen liittyvä Vaskijärven luonnonpuisto luokiteltiin tieteelliseksi suojelukohteeksi, mitä varauduttiin myös laajentamaan.

Kurjenrahkan kansallispuisto saatiin usean tahon yhteistyöllä mukaan vuoden 1976 valmistuneeseen kansallispuistokomitean mietintöön.

Luontokunta Yläne imagohanke lanseerattiin 80-luvulla. Kuntien yhteistyöllä kansallispuistoon tehtiin merkityt reitit.


TOTEUTUS 1990 –LUVULLA


Vuonna 1968 asetettu tavoite täyttyi 1998.

Kuhankuonon retkeilyreitistöhanke käynnistyi keväällä 1990.

Reitistön toteuttamisen lähtökohdat olivat hyvät

  • Ainutlaatuinen luonto
  • Vaskijärven luonnonpuisto
  • Kurjenrahkan perusteilla oleva kansallispuisto
  • Pyhäjärvi jne.
  • Hankkeeseen saatiin riittävä rahoitustuki
  • Alueen kunnilta
  • Läänin liikuntalautakunnalta
  • maa –ja metsätalousministeriöltä
  • Turun työvoimatoimistolta

Kurjenrahkan kansallispuisto oli viimeinen toteuttamatta ollut mietinnön sisältämä kansallispuisto. Se perustettiin ja sai lainvoiman 01.01.1998.

Kuhankuono 09.09.1998

Seutukaavainsinööri Tapio Tuhkanen

Varsinais-Suomen liitto

 

SUUNNITELMA KUHANKUONON LUONTOKAPINETILLE

 

Kuhankuonon retkeilyreitistön toteutuminen oli erottamaton osa Luontokapinetin syntyä.

Opastus- ja monitoimikeskusta suunniteltiin alun perin sijaitsevaksi Kuhankuonoon.


Risto Laurikainen Luontokapinetin syntymästä:

”Yläneen kunnassa viriteltiin 1990- vuosikymmenen taitteessa   ajatusta vetovoimaisten luontokohteiden saamisesta aikaisempaa paremmin esille.  Aloitus oli käsin piirretyn kalvon varassa. Siinä luki vihreällä suurilla kirjaimilla LUONTOKUNTA YLÄNE. 

 Luontokohteiden esiin ottamisella oli kuitenkin vankat perusteet. Luontokohteiden tarjonnasta on ensiksi tietenkin mainittava Vaskijärven luonnonpuisto. Tavallisesti vain tutkijoiden käytössä oleva luokiteltu luontokohde, mutta meillä polkureitti johdatti kulkijan pienille, kallioitten reunustamille järville ja luonnonkauniille suoalueelle..."

Lue koko lainaus tästä.

Risto Laurikainen Yläneen kunnanjohtaja 1988-2008 


ERILAINEN OPASTUS- JA MONITOIMIKESKUS

 

1994 haettiin rahoitusta Kurjenrahkan kansallispuistoon sijoittuvalle opastus- ja monitoimikeskukselle.

Rahoitusjärjestely rakennettiin pääosiltaan Euroopan Unionin tavoite 5B – ohjelman varaan. Rahoituksen ehtona oli, että hanke sijaitsee 5B- tukialueella ja hankkeesta tulee olemaan pysyviä työllisyysvaikutuksia 5B alueen kuntiin.

Luontokapinetin suunnitelma poikkesi monilta osin jo toteutetuista opastuskeskuksista.

- Näyttelytoteutuksessa käytetään multimedian mahdollisuudet hyväksi.

- Rakennuksessa sovelletaan matalaenergiatekniikan viimeisintä osaamista.

- Luonnon- että rakennuskiven käytössä tuodaan esiin suomalaisen kivirakentamisen osaaminen.

- Olki-ja savi rakentamisesta tehdään toteutus alueelle tulevaan huoltorakennukseen.

Kuhankuonon Luontokapinetin suunniteltiin avautuvan jo vuonna 2000, matkaan tuli kuitenkin muutama mutka.

Luontokapinetin perustaminen oli uutisissa jo 1998 Turun Päivälehdessä, jutussa kuvattiin Luontokapinetin tulevia palveluita mutta tapetilla oli myös hanketta uhkaava tiesota.

Luontokapinetti oli tarkoitus rakentaa Savojärven rantamaille punaisen huvilan taakse.

Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykki olisi ollut lähellä Kuhankuonon Luontokapinettia.

- Keskuksen toimintoihin liitetään yrittäjäpohjaista toimintaa, kuten luontokoulu, opaspalvelut, kahvila/ ravintola jne.

Kuhankuonon Luontokapinetin hankesuunnitelma edellytti noin 800 neliön rakennusta, jonka kustannusarvio oli 10 miljoonaa markkaa. Rakennuksen käyttökuluiksi arvioitiin vuodessa 200 000 markkaa.

Pysyviä uusia työpaikkoja Kuhankuonon Luontokapinetti olisi tarjonnut noin 10 henkilölle.

Oheispalveluihin olisi tullut noin 30 työpaikkaa.

Vuonna 2000 Metsähallitus vetäytyi hankkeesta. Luontokapinetti muuttui, muttei peruuntunut.

 

Luontokapinettihanke koostui lopuksi seitsemästä erillisestä projektista, ja niiden hallinnoinnista. Hovilanmäen kiinteistön varmistuttua Luontokapinetin paikaksi, vastuu hankkeesta siirtyi kokonaan Yläneen kunnalle.

Varsinais-Suomen liitto oli vahvasti tukena hankkeen toteuttamiseksi koko projektin ajan. Eu-rahoitus kattoi parhaimmillaan 80% kustannuksista.

Hovilanmäen kiinteistön korjaukseen kohdistuneet kustannukset jäivät kunnalle.

Risto Laurikainen Yläneen kunnanjohtaja 1988-2008


Luontokapinetti Hovilanmäelle

 

Rakennusalan suhdanteiden takia Luontokapinetin rakentaminen halutussa muodossa Kuhankuonoon oli liian kallista, ja sille oli löydettävä korvaava vaihtoehto.

Tämä korvaava vaihtoehto tulisi olemaan Hovilanmäen vanha kansakoulu.

Yläneen kunta oli jo pitkään halunnut kunnostaa ja säilyttää Hovilanmäen vanhan kansakoulun, ja rakentamalla Luontokapinetin sinne voitaisiin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tontti ja perustat olivat valmiina ja tämä säästäisi huomattavasti kustannuksissa.

Noin 840000 euron (5 miljoonan mk) budjetilla Hovilanmäen vanha koulu muuntui laajaksi monitoimitilaksi, jossa luontonäyttelyn ohella on tarjolla myös kokous-ja kahvilapalveluita sekä alueen yrittäjien oma myymälä.

Luontokapinetin sisällön suunnittelussa mukana olleita:

Mika Lehto: Suomen puulajit, käsikirjoitukset videoihin, suurisukutaulu.

Ari Suomela/Montaasi Oy: multimedia

Geologisen tutkimuksen keskus: kivitaulut, kivinäytteet, geopolku.


LUONTOKAPINETTI AVAA OVENSA

 http://www.matkallakotimaassa.fi/luontokapinetti.html

Luontokapinetti avasi ovensa yleisölle hiihtolomaviikolla Hovilanmäellä 16.02.2002.

Avajaisviikon esite. Luontokapinetin kausikortti ja Luontokoulu esite.

Luontokapinetti Oy avasi ovensa vakuuttavasti, Avajaisviikolla toimintaa oli tiistaista lauantaihin. Linkin Juttu Pyhäjärviseutu.

Luontokapinetin toimitusjohtajaksi riitti hakijoita. Määräaikaan mennessä hakijoita oli yhteensä 18.

Silloinen Yläneen kunnanjohtaja ja Luontokapinetti Oy:n hallituksen jäsen, Risto Laurikainen kuvaili uuden toimitusjohtajan työsarkaa laajaksi. - Tehtävään etsitään henkilöä, joka ymmärtää hyvin myös yritystoimintaa.

Luontokapinetin kehitysyhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin kaarinalainen Ekonomi Oskar Rautiainen.

Luontokapinetin hoito siirtyi 20.12.2005 Pöytyän-Yläneen ja Oripään 4H yhdistykselle.

 

LUONTOKAPINETTI NYKYÄÄN

 


Luontokapinetti on nykyään Pöytyän kunnan omistama monitoimitila jonka toiminnasta vastaa Pöytyä-Oripää 4H yhdistys. Luontokapinetti tarjoaa kokoustiloja, Luontokoulun, luontonäyttelyn ja muuta.

KAPINETIN LUONTONÄYTTELY

Luontokapinetin sydän on koulukiinteistön vieressä olevaan entiseen Silo Oy:n 600m2 rakennettu luontonäyttely. Näyttely esittelee kävijöilleen luontoa monipuolisesti ja eri näkökulmista. Näyttelyn ja tehtävä julisteet ovat Mika Lehdon suunnittelemia.

Historiallisesti arvokkaan Hovilanmäen koulun, nykyisen Luontokapinetin tulevaisuus on vielä avoinna.


 

 

LUONTOKAPINETIN LOGO


 

 

AIKA ENNEN LUONTOKAPINETTIA

 

Yläneen kirkonkylän vanha kansakoulu, nykyinen Luontokapinetti on nähnyt monta muutosta olemassaolonsa aikana.

Rakennus, josta tulisi myöhemmin Luontomuseo Luontokapinetti sai alkunsa Yläneen ensimmäisten kansakoulujen joukossa.

1891 syksyllä Uudenkartanon koulun valmistuminen vauhditti myös kirkonkylän rakennuspuuhia. Yksimielisyys ja innostus koulun tärkeydestä oli suuri. Kirkonkylän koulun johtokunnan ensimmäiseksi esimieheksi valittiin rovasti Ticklen, jota on kuvattu suorastaan kansakoulun ystäväksi alkuvastustuksesta huolimatta. Kirkon suhde kansakouluun lämpeni juurikin 1890-luvulla.

Kansakoulurakennus rakennetiin niin kutsutulle "Hovin mäelle", jonka tontin lahjoitti varatuomari Jägerhorn vuonna 1893.

Kartanoita ja korven kansaa s.94



Anselm Laakson viime vuosisadan alkupuoliskolla ottamassa kuvassa ollaan Yläneen kirkonkylän koulun edustalla. Kuvassa on opettaja E.G. Tammivuori oppilaineen.
Kuvaushetki ei ole tiedossa. 
https://www.avl.fi/2019/08/opettaja-e-g-tammivuori-oppilaineen-ylaneen-kirkonkylan-koululla/

Kouluhuoneeseen päätettiin rakentaa tilava lukusali, samanlainen huone käsitöiden tekoa varten, vierashuone, kaksi kammaria ja keittiö opettajaa varten ynnä kaksi eteistä ja kuisti. Ulkohuoneita tehtiin yhden katon alle pihatto, umpinainen vaja, rehuhuone, ruokakammio, puuvaja, klapiliiteri ja >>yhteinen huone>> (eli huussi) sekä sauna.

Kartanoita ja korven kansaa s.94

 

Kansakoulu toimi aina vuoteen 1970 asti.

 

SILO OY YLÄNEELLÄ

 

Kansakoulun sulkeuduttua 1970 Hovilanmäellä alkoivat puhaltaa uudet tuulet. Silo Oy oli tullut Yläneelle.

Merja Strandén: Silo luo suloa, teoksessa Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta, s. 235–260.

1970-1986 entisen kansakouluntiloissa toimi naistenvaatteiden valmistaja Silo Oy.

Silo toi Yläneelle tullessaan kipeästi kaivattuja naistyöpaikkoja.

Silo työllisti Yläneellä 30 ihmistä. Tunnuslause ”Silo luo suloa” oli Olavi Paavolaisen luomus.

Lue lehtijuttu tästä. Auranmaan Viikkolehti

 

LUONTOKAPINETISSA TAPAHTUNUTTA

”Auringosta aamupuuroksi” 07.10.2005 luontokoulu Aquila ja maatalousmuseo Sarka järjestämä oppimispaketti maanviljelyn historiaan ja ruuantuotannon perustaan, peltoon 3-6 luokkalaisille.

Vuonna 2005 Luontokapinetti Oy purettiin ja hallinnointi ja ohjaus siirtyivät Pöytyän 4H-yhdistykselle

Luontokapinetissa on sen jälkeen järjestetty monia leirejä ja tapahtumia.

Susi-ilta 19.10.2005 – Keskustelua susista ja niiden paikasta luonnossa. Yläneellä arvioitiin pian olevan 20-30 sutta.

17.02.2006 – Retkiluistelutapahtuma. ”Talventouhut”

07.03.2006 – Mikko Laineen linnunpönttönäyttely. Koululaisten kanssa rakennettiin standardipönttöjä. Näyttelyssä mm. Ruokintapönttö, lepakonpönttö, pönttö telkälle ja uivelolle, pönttö leppälinnulle, pönttö tuulihaukalle tai hiiripöllölle.  Auranmaan viikkolehti

Kesä 2006 – Tulen synty näyttely. Näyttely tulenkäytön synnystä ja historiasta. Turun Sanomat

13.06.2006 -Laituri helpottaa liikuntarajoitteisten retkiä. 

29.08.2006 – Lepakko teemainen yökouluretki. ”Pimeitä puuhia” Alasatakunta

01.09.2006 – Yöperhos teemainen yökouluretki järven rannalla. ”Yöperhoset parrasvaloissa”

07.11.2006 – Suo kurssi Mika Lehdon johdolla. Suo jättää jälkensä.

28.09.2008 – 5.-6. Luokkalaisten elokuvan ”Pelko” kuvaukset Veli-Pekka Haastola ohjasi tekijöitä. Tekijät: Noora Kuosmanen, Jere Alho, Antti Palojoki, Benjamin Lonka, Juho Lukkala, Oskari Mäkilä, Atte Toivonen sekä Aleksi ja Juho Eskola. Taustavoimina turkulainen ValoAurinko, Yläneen vapaa-aikatoimi ja 4H yhdistys.  Auranmaan viikkolehti

12.12.2008 – Täytetty susi Luontokapinettiin. 11.12.2008 susi jäi auton alle Mynämäessä ja 30 vuoden odotus palkittiin. Täyttäjä Kari Rantanen. ”Silmät tekevät suden” Auranmaan viikkolehti

07.09.2012 – Kauhua kapinetissa –elokuva. Pöytyä-oripään ja Härkätien 4H yhdistykset järjestivät leirin, johon osallistui yhdeksän 11-14-vuotiasta tyttöä. Elokuvan tekemiseen ohjasi MEKA TV:n Ari Impola. Kauhua kapinetissa –elokuva nähtiin Oulun lastenelokuvafestivaaleilla.

19.09.2012 – Luontokapinetin sadonkorjuujuhla. Kolmasluokkalaiset viettivät sadonkorjuujuhlaa Yläneellä. Pöytyä-Oripää 4H yhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Lukkala tarjosi keväällä mahdollisuutta ryhtyä puutarhureiksi. Silloinen kakkosluokka otti haasteen vastaan.

18.12.2012 – ”Dokumenttielokuvat Yläneen susista ja seudun aarniometsistä” esitettiin luontokapinetissa

22.01.2013 – Luontokapinetti kampanjoi muuttolintujen hyväksi.

Kapinetti myy nimikko linnunpönttöjä, joista ostaja saa 3 kuvallista raporttia ja koordinaatit. Järjestäjänä Minna Lukkala ja biologi Mika Lehto.

 

Ruokakoulu 11.06.2013 – Ravintolakokki-biologi Päivi Lehtonen

Tiedän vai uskon? 17.09.2013 - keskustelua maailmankatsomuksesta. Emerituspiispa Juha Pihkala ja tähtitieteen professori Esko Valtaoja. Alasatakunta.

21.01.2014 - 4H yhdistykset kehittivät palvelun kaupunkilaisomistajille. 4H yhdistykset järjesti palvelun jossa paikalliset nuoret toimivat metsästalkkareina.

20.05.2014 – Koululehti.4. ja 5. luokka Luontokapinetissa ja Forum Marinumissa. Päivä Luontokapinetissa, koululaiset tutuistuivat Luontokapinettiin ja luontopolkuun.

17.05.2016 – Vedenalaiset veijarit kurssi. Yläneen yhtenäiskoulun toisluokkalaiset pääsivät luontokoulupäivänä kurkistamaan kirjaimellisesti pinnan alle. Auranmaan Viikkolehti.

06.09.2016 – Matkailuopastuksen kurssi. Leader-rahoitettu kurssi oppaaksi. Yksi tukikohta Yläneen Luontokapinetti. Auranmaan Viikkolehti.

15.09.2017 – Yökoulu selkärangattomista ja lepakoista. Yläneen yhtenäiskoulun 2. luokka vietti yökoulua Luontokapinetissa.

Pöytyälle tulee Khronoksen talo 04.11.2016 – 1942 rakennettu Päivölän tila. Khronoksen talon ideana on, että alue aidataan määrättömäksi ajaksi eikä sitä hoideta mitenkään. Ajanolon kiinteistöt katoavat ja luonto ottaa tilan takaisin. Laatija: taiteilijryhmä IC-98. Luontokapinetissa on mahdollista tutustua Khronoksen taloon VR-lasien avulla.

 

Vesiveijaripäivä 30.05.2017 – Lapset pyydystivät muovilusikoilla pieniin purkkeihin ötököitä, joita tutkittiin suurennuslaseilla.

Pyhäjärvinäyttely Kesä 2017 – Yläneenjoen virkistyskäytön lisäämistä kaavaillaan tapahtumiin uusin melontalaiturein ja opastauluin. Luontokapinettiin suunnitellaan omaa pysyvä Pyhäjärvi näyttelyä, jossa on mukana Yläneenjoki.

22.12.2017 – Kotisirkka- ja tattikonvehtikurssi – Luontokapinetissa loihdittiin sirkkojen ja tattien avulla suklaakohvehteja. Auranmaan Viikkolehti

Kurjenrahkan palvelujenkehityskeskustelut 12.02.2019 – Luontokapinettiin kokoontui joukko yrittäjiä ja eri yhdistysten edustajia pohtimaan kesän palveluntarjontaa Kurjenrahkalle. Kurjenrahkaan kaivataan kioski- ja kahvilapalveluita, joita voisi saada myös arkisin.