Kuka ja mitä?
Sanna Koskinen - Kyrön päiväkodin johtaja
Olen sekä ”ison talon” eli Kyrön päiväkodin, että Pikkutassun (sijaitsee vanhassa Kyrön meijerissä) johtaja. Tämän lisänä toimin eskariryhmässä opettajana. Isolla talolla toimii viisi ryhmää ja Pikkutassuilla kaksi ryhmää
Tässä kohtaa haastattelijan on pakko todeta, että jo aikaisemmissa paikoissa havaittu hyvä henki välittyy myös täällä. Mahtaneeko johtua maalla asumisesta vai puhtaammasta ilmasta, mutta aina on yhtä mukava poiketa haastattelemaan uusiin paikkoihin.
Joustavuus luo hyvää henkeä kuten keskusteleva ilmapiirikin. Ryhmässä työskentelyn myötä pysyy paremmin mukana päivähoidon arjessa. Normi työpäivä koostuu eskariopettajan työstä aamupäivisin ja iltapäivän täyttää toimistotyöt, viikkopalaverit, työvuorosuunnittelu sekä Pikkutassulla käynnit. Tässäkin työssä ne työt, mitkä eivät kuulu kenellekään, löytyvät lopulta johtajan pöydältä.
Talon työvuoroihin lisäväriä tulee ilta-, viikonloppu- ja yövuoroista - onhan tämä Pöytyän ainoa viikonloppu- ja tarvittaessa yöhoitoa tarjoava päiväkoti. Yövuoroja ei kovin usein ole, mutta ilta- ja viikonloppuvuorojen määrä on selkeästi lisääntynyt esim. kauppojen aukiolojen pidentymisen ja työmatkalaisten työmatka-aikojen vuoksi.
Parasta työssäsi?
Monipuolisuus ja vaihtelevaisuus ja tietenkin lasten kanssa toimiminen. Heiltä saa suoran palautteen ja heidän oppimiskykynsä on ilmiömäinen. Töihin on aina kiva tulla myös hyvän työporukan vuoksi.
Ehkä kuitenkin lasten kanssa toimimisen palkitsevuus nousee ykköseksi
Mieleen jäänein muisto työn ääreltä?
Kun Suomi täytti sata vuotta, henkilökunta teki Kalevala-esityksen - siinä oli tunnelmaa ja yhdessä tekemisen meininkiä.
Toisena tulee eskarilaisten viimeinen päivä meillä. Ei surullisena, vaan siksi, että heidän on aika päästä eteenpäin ja olemme antaneet omalta osaltamme eväät siihen. Välillä ympyrä sulkeutuu, kun päiväkotilainen palaa myöhemmin opettajana tai hoitajana samaan paikkaan.
Mitä haluaisit näyttää ulkopaikkakuntalaiselle Pöytyältä?
Mustanojan kulmat ja Mustanojan vanhan koulun, niitä on mukava katsella ihan vieraankin silmin. Sen jälkeen tietenkin luontoihmisenä veisin vaikka Kuhankuonolle laavulle paistamaan makkaraa
Mikä on oma lempipaikka?
Ehdottomasti metsä koirien kanssa . Metsässä liikkuminen ja siinä samalla koirien kouluttaminen.
Tärkein työväline?
Piano. Musiikki on aina ollut tärkeä osa elämääni, jossain kohtaa jopa urasuunnitelmana. Nykyään se on tapa saada lapset mukaan musiikin maailmaan.
Sanna valmistautuu musiikkihetkeen pianon takana