sisältöön »
en
Suurenna fonttikokoa
Sivukartta
Avaa haku
fiiliskuva
 
kuvassa Aarre Aaltonen
 

Aarre Aaltonen

Kuvanveistäjä, taiteilija
6.12.1889 Pöytyä - 28.9.1980 Helsinki

Aarre Aaltonen syntyi 1889 nahkurimestari Robert Aaltosen ja Olga Nopolan ensimmäiseksi yhteiseksi lapseksi. Yhteensä jälkikasvua perheessä oli 14. Isällä aiemmasta avioliitosta 4 lasta. Aaltoset asuivat Pöytyän Mustanojalla. Perhe oli kannustava lastensa taideharrastuksille. Heillä järjestettiin puutarhassa lehtimaja-konsertteja ja lapset lauloivat kirkkokuorossa. Aarre Pääsi lapsena Turussa käydessään tutustumaan Turun taidemuseoon. Isän mukana Pietarissa käydessään Aarre vietiin Talvipalatsiin ja museoihin. Aarren kerrotaan sukeltaneen savea Aurajoen pohjasta, jotta saisi muovattua savitöitä.

Aarre Aaltonen pääsi 16-vuotiaana Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja Victor Westerholmin oppiin. Hän opiskeli taidemaalariksi ja sai vapaa-aikanaan opetella kuvanveistoa koulun tiloissa. Koulun näyttelyssä kuvanveistäjä Emil Wikström huomasi lahjakkaana pidetyn Aarren ja pyysi häntä Visavuorelle omaan ateljeehensa oppilaaksi. Kahden vuoden aikana Visavuorella Aaltonen oppi Wikströmiltä mm. pronssiin valun, jonka vain harvat aikakauden taiteilijat hallitsivat. Ajalta Visavuorella Aarreen tarttui Wikströmin myötä kiinnostus tähtitieteisiin ja Aaltonen toimi myöhemmin Turun Ursan ja Helsingin Ursan jäsenenä. Emil Wikströmin tavoin Aarre Aaltonen ihaili antiikin, renessanssin ja uusklassismin ihanteita ja mestareita.

1900-luvun alussa oli yleistä lähteä täydentämään opintoja ulkomaille. Visavuoren vuosien jälkeen Aarre läpäisi vaikeana pidetyn Firenzen Accademia dI belle Artin pääsykokeen ja jäi Italiaan opiskelemaan vuosiksi 1912-13 ja palasi sinne vielä uudestaan taiteilija Jalmari Syvänteen kanssa vuonna 1920. Aika Italiassa oli kasvun aikaa. Ajoittain Aaltosta vaivasi niin taloudellinen niukkuus, kulttuurien erilaisuus kuin epävarmuus omista sosiaalisista ja taiteellisista taidoista. Hän tutustui kansainväliseen taiteilijapiiriin ja liikkui mm. Bolivian presidentin veljenpojan kanssa, jäljensi Uffizin galleriassa mestarien töitä, näki Roomassa mm. August Rodinin näyttelyn ja matkalla Italiaan tutustui Saksan taiteeseen mm. Berliinissä ja Münchenissä. Firenzessä ollessaan Aaltosen kanssa samassa talossa Via Farinatalla asui mm. suomalainen kuvanveistäjä Sigrid af Forselles.

Iltaliasta tultuaan Aarre asettui takaisin Turkuun, keskittyi kuvanveistoon ja vakiinnutti asemansa taiteilijana. Hän kuului turkulaiseen taiteilijapiiriin, joka vietti aikaa Phoenixissä ja Mannisen kahvilassa. Tänä aikana Aarre tutustui myös Wäinö Aaltoseen, joka toimi vähän aikaa Aarrella apulaisena. Myös Jussi Vikainen opiskeli Aaltosen yksityisoppilaana. Aarre Aaltonen osallistui moniin näyttelyihin. Hän sai vuonna 1914 arvostetun dukaattipalkinnon ja hänet hyväksyttiin Suomen kuvanveistäjien liiton jäseneksi. Vuonna 1917 Aarre Aaltonen oli perustamassa taiteilijaliitto Auraa, johon kuului eturivin turkulaisia taiteilijoita, kuten Ilmari Kaijala, Edwin Lydén, Emil Rauhala, Jalmari Syvänne ja Wäinö Aaltonen.

Vuonna 1921 Aarre avioitui taidemaalari Margit Aarnion kanssa. Margit Aarnio-Aaltonen jatkoi maalaamista avioliiton solmimisen jälkeenkin. Hän maalasi pääasiassa muotokuvia ja asetelmia. Vuonna 1922 Aarrelle ja Margitille syntyi tytär Liina Kristiina, joka kouluttautui arkkitehdiksi. Taiteilijakoti Lallukan avatessa ovensa Helsingissä vuonna 1933 Aarre Aaltonen perheineen oli ensimmäisiä talon asukkaita ja asuikin Lallukassa elämänsä loppuun asti. Aarre säilytti vahvat siteet lapsuudenkotiinsa ja kotiseutuunsa Pöytyälle. Yhtenä merkkinä vahvoista siteistä Pöytyälle voidaan pitää Aarre Aaltosen huomattavaa lahjoitusta, jonka hän teki Pöytyän kotiseutuyhdistykselle vuonna 1967. Aaltosen kuoleman jälkeen vuonna 1992 Aarre Aaltosen perikunta teki merkittävän lahjoituksen Aaltosen teoksia, asiakirjoja ja valokuvia Pöytyän kunnalle. Aarre Aaltonen oli erittäin tuottelias taiteilija, julkisten töiden lisäksi hän teki suuren määrän muotokuvia ja mitaleita ja pienoisveistoksia. Suurin osa töistä on yksityis-omistuksessa ja muutama teos on Turun ja Tampereen taidemuseossa ja Ateneumissa.

Teksti Marjaana Heinonen.

Juhlavuosi

Vuonna 2009 taiteilijan syntymästä oli kulunut 120 vuotta 8.12.2009 ja tällöin paljastettiin Aarre Aaltosen muistokivi Mustanojalla. Juhlavuotena julkaistiin Aarre Aaltonen -vuosikalenteri ja postikortteja.

Kesällä 2009 pidettiin Pöytyän Museopappilassa juhlanäyttely.

Aarre Aaltosta juhlittiin eri tilaisuuksissa:

 
 

Lisätietoja Tapahtumakalenterin ja Harrastelukkarin käytöstä

Taina Myllynen
kulttuurisihteeri
puh. 050 560 7168
taina.myllynen(a)poytya.fi

 
x