Ajankohtaista

19.07.2018

Alikulun avajaisia vietettiin aurinkoisissa tunnelmissa

Avajaiset houkuttelivat torille runsaasti juhlakansaa. Lue kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän vihkiäispuhe.

Kyrön uuden alikulkusillan avajaisjuhlallisuuksia vietettiin keskiviikkona 18. heinäkuuta, ja yli 30 asteen helteestä huolimatta tori täyttyi iloisista juhlijoista. Toripäivän ansiosta monet viihtyivät avajaisissa pitkälle yli puolen päivän.

Tilaisuudesta otettuja tunnelmakuvia- ja videoita löytyy kunnan Facebook-sivuilta ja Instagramista. Muista myös jakaa omia kuviasi sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #tulevaisuusmatka ja #pöytyä.

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän vihkiäispuhe:

Hyvät kuulijat 

Kyrön alikulun aikaansaaminen ja 9-tien korjaukset ovat hyvä alku – sisämaan yhteyksien parantaminen vie maakunnan pois pussinperästä.

Tänään voidaan yhdessä todeta, että Kyrön rautatien alikulkuinvestointi on valmis. Sitä on pitkään odotettu. Se muuttaa Karinaisten keskustan ilmettä täällä Kyrössä ja Pöytyällä hienosti. Alikulku sujuvoittaa liikennettä ja tuo turvallisuutta.

Hallitusohjelmaan sisältynyt liikenneväylien lähes miljardin euron korjausvelkarahoitus on mahdollistanut liikenneväylien korjausta kolmen vuoden ajan ja vielä ensi vuonnakin. Tämä rahoitus mahdollisti myös tasoristeysten korjauksen Kyrössä. Myös Pöytyän kunnan aktiivisuus ja merkittävä osarahoitus ovat olleet hyvin tärkeitä investoinnin toteuttamisessa.

Rautateillä on Suomessa isoja kehitys- ja korjaustarpeita. Rautatiet ovat ympäristöystävällinen tapa liikkua ja kasvava liikennemuoto. Viimeaikaisetkin kokemukset kertovat, että tasoristeykset ovat vaarallisia. Taajamien keskelle ne eivät sovellu lainkaan. Suomessa on valtion rataverkolla noin 2800 tasoristeystä. Se on paljon. Kymmenen viime vuoden aikana on poistettu noin 90 tasoristeystä vuodessa, mutta viime vuosina tasoristeysten poistumistahti on hidastunut noin 70 tasoristeykseen vuodessa. Nykyisen rahoituksen tasolla tasoristeysonnettomuudet vähenevät liian hitaasti.

Valmistuneen tasoristeysohjelman tarkoituksena on tehostaa toimia tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi. Toimilla pyritään mahdollisimman kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Puomeilla voidaan lisätä turvallisuutta mutta vain ali- ja ylikulkuratkaisuilla saadaan aikaan riittävän turvallinen ratkaisu.

Ohjelman puitteissa pyritään luomaan edellytykset myös uudenlaisten digitaalisen tiedon ja paikkatiedon hyödyntämiseen ja käyttöön tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi.

Turku–Toijala-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Turusta  Akaan Toijalaan. Rata valmistui vuonna 1876, ja sen pituus on 131 kilometriä. Turun ja Toijalan välillä junat pysähtyivät aikaisemmin monilla asemilla ja mm. Kyrössä. Nyt junat henkilöjunat pysähtyvät vain Loimaan ja Humppilan asemilla. Sähköistys radalle saatiin muiden uudistusten yhteydessä vuonna 2000. Perusparannuksen myötä rataosuuden puiset ratapölkyt korvattiin betonisilla.

Turun ja Loimaan välinen osuus perusparannettiin vuosina 2006–2008, koska se oli osittain huonossa kunnossa. Radalla on runsaasti henkilö- ja tavarajunaliikennettä ja liikenne lisääntyy. Rataosuutta pitää edelleen kehittää. Ajankohtaisena haasteena on sopivien vuorojen määrä ja myös vaihtoyhteydet Toijalassa.

Liikenneverkkorahoitusta on uudistettava

Liikennepolitiikka on viime vuodet ollut keskiössä. Eduskunnassa hyväksyttiin tänä vuonna tärkeä maantielain uudistus. Se antaa ryhtiä ja pitkäjänteisyyttä väyläpolitiikalle. Laissa säädetään maanteiden luokitteluun ja runkoverkkoon, tienpidon yleisiin vaatimuksiin, palvelutasoon, kunnossapitoon sekä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvistä asioista. Sama pätee rautateiden luokitteluun ja radanpidon yleisiin vaatimuksiin.

Tärkeää on se, että 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee nyt lakisääteiseksi. Näin saadaan vihdoinkin kaikkien eduskuntapuolueiden kaipaamaa pitkäjänteisyyttä väyläpolitiikkaan. Työ on jo käynnissä parlamentaarisessa väylätyöryhmässä. Lakiin on myös kirjattu tavoitteeksi, että huonokuntoisten väylien määrä eli ns. korjausvelka ei kasva runkoverkolla tai muilla valta- tai kantateillä ja että se pysyy hallinnassa myös seutu- ja yhdysteillä.

Liikenneväylien kehittäminen eikä väylien rapautumisen estäminen onnistu ilman rahoituksen lisäämistä. Valtion kannattaa tehdä kannattavia investointeja liikenneväyliin ja valtion kannattaa pitää huolta omaisuudesta. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä kartoitti rahoitusta. Tarve kaikkinensa nousee vuoteen 2030 mennessä 35 miljardiin. Tällä hetkellä on ongelmana juuri rahoituksen riittämätön taso, pitkäjänteisyyden puute, rahoituksen kohdentuminen suuriin hankkeisiin pienten hankkeiden jäädessä jalkoihin ja huonot mahdollisuudet EU-rahoituksen saamiseen.

Liikenteestä kerätään mittavasti verotuloja mutta vuosikymmenien aikoina niistä on kohdistettu valtaosa valtion budjetin suurten menoerien kattamiseen.

Liikenteen rahoitusta on kasvatettava ensi vuoden talousarviossa ahtaissa budjettikehyksissä. Mutta ennen kaikkea on seuraavalla vaalikaudella haettava uusia välineitä liikenteen mittaviin rahoitustarpeisiin. Siihen on eväitä ja se on täysin mahdollista ja se on täysin välttämätöntä.

Maakunta pois pussinperästä 

Liikenteellä on aina ollut iso merkitys asumisen, työnteon ja yritystoiminnan kannalta. Voidaan sanoa, että Toijala-rata synnytti Kyrön, Auran, Mellilän ja Loimaan. Tällä hetkellä liikenteellä on vielä suurempi merkitys. Auranmaan ja koko seutukunnan kannalta liikenneyhteyksien merkitys kasvaa ja ne voivat kasvaa uusia asukkaita ja yrityksiä.

Menestyvä maakunta on verkosto. Liikenneväylien pitää yhdistää maakuntakeskus ja seudut ja seutukaupungit. Tärkeää on myös yhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille. Varsinais-Suomi on vientimaakunta ja yhteydet meille ovat siksi erityisen tärkeitä. Tätä ei valitettavasti ole ymmärretty riittävästi. Suomen pitkittäisyhteys Helsinki – Tampere – Oulu kehittyy lujaa. Mutta Turku ja Varsinais-Suomi on Suomessa pussinperä vain pääkaupunkiyhteyksillä ilman yhteyksiä myös sisämaahan ja rannikolle. Tämä tosiasia pitää nyt hyvin ymmärtää myös Turun torin ympärillä.

Sisämaan yhteydet ovat erityisen tärkeitä Tampereelle ja siitä eteenpäin. Tampere oman tavoitteensa mukaan 300 000 asukkaan kaupunki vuonna 2030. Ysiväylä – tie ja rautatie – on Suomen tärkein poikittaistieyhteys. Ja kaikkikin eli Toijala-rata, 9-tie ja myös 10-tie ja kantatie 41 ovat tätä yhteysväliä.

Nyt on korjausrahaa tullut myös 9-tielle. On korjattu risteäviä risteyksiä ja siltoja. Kaikkein tärkeintä on se, että nyt on saatu 2,2 miljoona suunnitteluraha yksityiskohtaiseen tiesuunnitteluun välille Lieto as – Loimaa. Suunnitteluhanke on lähtenyt liikkeelle kaikissa kolmessa suunnitteluosassa. Kiireisintä on leveäkaistatien Lieto as – Aura välin nelikaistaistamisen suunnittelun valmistuminen ensi vuonna ja heti rahoituksen saaminen siihen.

Seudullinen liikenne tuo hyödyn tunnin junasta 

Hyvät kuulijat.

Suunnitteilla oleva Tunnin juna -hanke Turusta Helsinkiin on hyödyllinen pääkaupunkiseudulle. Varsinais-Suomelle ja Turulle se on myös hyödyllinen mutta se edellyttää, että siihen kytkeytyy tehokas seudullinen liikenne.

Siksikin seudullista liikennettä pitää kehittää. Junaliikenteen kilpailu avautuu. Sen myötä ja myös maakuntauudistuksen myötä alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee entistä ajankohtaisemmaksi. Se tulee mahdolliseksi. Varsinais-Suomen Liiton mielestä kannattaisi harkita useiden jo suljettujen rautatieasemien uudelleen avaamista. Ja tätä pohditaan jo kunnissakin. Tampereen radalla tällaisia asemia olisivat Aura, Kyrö, Lieto ja Kärsämäki ja miksi ei Melliläkin.Tässä on kyse Varsinais-Suomen kytkeytymisestä koko Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeeseen. Jo suljettujen rautatieasemien uudelleen avaaminen liittyy siihen, että työssäkäyntialueet kasvavat jatkuvasti. Ihmiset kulkevat töissä yhä kauempaa. Tunnin työssäkäyntialue voisi kattaa hyvin laajan osan maakuntaa.

Julkista tukea paikallisjunavuorot ainakin alkuun tarvitsisivat, mutta se olisi kannattava panostus. Olen varma, että henkilöliikennettä junalla vielä Kyröstäkin on.

Hyvät kuulijat.

Kyrön alikulku on erinomainen alku. Se yhdessä nyt tehtyjen Ysitien risteävien risteysten ja siltojen korjausten kanssa pitää nähdä alkuna. Se on hyvä alku sekä hyvien sisämaan yhteyksien aikaansaamisessa että myös erityisesti paikallisliikenteen kehittämisessä Turun ja seutukunnan välillä ja sisällä. Tässä tarvitaan kuntien, yritysten, järjestöjen, maakunnan ja meidän kaikkien aktiivisuutta.

Voimme lähteä siitä, että nyt avattava alikulku on alku ja läpimurto jatkuvalle kehittämistyölle liikenneyhteyksien parantamisessa seutukunnassa ja Turku-Tampere välillä.

Olavi Ala-Nissilä
Kansanedustaja, liikennevaliokunnan jäsen ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen