Olet sivulla: Matkailu » Nähtävyydet ja museot

Kulttuurisihteeri
Taina Myllynen
puh. 050 560 7168
Sähköposti:
etunimi.sukunimi [ät] poytya.fi

Pöytyän kunnan
puhelinvaihde:
(02) 481 000 klo 9-15
Sähköposti:
kunta [ ät ] poytya.fi
Postiosoite:
Kehityksentie 6
21800 KYRÖ
Katso: KARTTA

Nähtävyydet ja museot

Nähtävyydet

Kuhankuono

Pöytyän eteläkärjessä oleva 7 kunnan rajakivi eli Kuhankuono on Pohjosimaissa ainutlaatuinen: Rajakiveen tulevat Pöytyän lisäksi Nousiaisten, Vahdon, Auran, Mynämäen ja Maskun (enklaavi) kuntien sekä Turun kaupungin rajat.

Lystmettä

Lystmettä on Uudessakartanossa Yläneenjoen rannalla sijaitseva Uudenkartanon kyläyhdistyksen ylläpitämä kesäteatteri- ja huvialue. Lystmetän perinteinen perhejuhannus kokoaa ihmisiä juhannusaattona kunnan rajojen ulkopuoleltakin ja kesäteatteriesityksiin saapuu täysiä katsomoita kahden viikon ajan juhannuksesta alkaen. Lisäksi elokuun puolessa välissä näytetään pari yönäytöstä, jotka valaistuksineen ovat kerrassaan upeita. Kyläyhdistys on rakentanut teatterin viereen vuonna 2001 saunarakennuksen, jota saa vuokrata kokous- tai majoitustilaksi.

Pöytyän kesäteatteri

järjestää kesäteatterieistyksiä Reppuniemen ulkomuseoalueella.

Luontokapinetti

Luontokapinetti on uudenlainen luonnosta oppimisen keskus, joka valmistui keväällä 2002. Se kertoo kävijälleen maasta, maata peittävistä metsistä ja soista, niiden eläimistä ja kasveista sekä kaikkea tätä ympäröivästä ilmakehästä aina avaruuteen asti. Kun mukaan otetaan vielä ihminen, ovatkin koossa kaikki ne palaset, jotka yhdessä muodostavat sen sotkuisen, toisistaan riippuvien asioiden verkon, jota luonnoksi kutsutaan. Monimutkaisuutensa vuoksi luonto ei alistu yleispäteviin määritelmiin, vaan jokaisen ihmisen on itse tykönänsä luotava oma luontonsa. Luontokapinetista kaikenlaiset ihmiset saavat elämyksellisiä ja tiedollisia rakennuspuita ehjän ja kokonaisen luontokäsityksen muodostamiseen. Näyttelyssä käynnin jälkeen kävijän on hyvä sulatella näkemäänsä Kapinetin viihtyisässä kahviossa. Kahvion yhteydessä on myytävänä myös paikallisten käsityöläisten luontohenkisiä tuotteita.

Auditorio ja kahvila sijaitsevat 1800-luvulla rakennetussa hirsikoulussa, joka on hartaudella ja mennyttä kunnioittaen kunnostettu Luontokapinetin käyttöön.

 

Pöytyällä on kolme kirkkoa

Karinaisten kirkko

Karinaisten kirkkoKirkko valmistui vuonna 1835. Puurakenteinen, kolmilehterinen kirkko edustaa puhdasta ristikirkkotyyliä. Alkuperäisistä piirroksista poiketen kirkon länsipäähän rakennettiin kirkonkokouksen päätöksellä myös torni. Kirkossa on akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1935 maalaama alttaritaulu Syntinen nainen Jeesuksen edessä.
Hän on veistänyt myös saarnastuolin reliefit sekä hautausmaalla sankaripatsas Suru.


Pöytyän kirkko

Pöytyän kirkkoArkkitehti C.C. Gjörwellin suunnittelema ja Mikael Piimäsen rakentama puinen ristikirkko valmistui
vuonna 1793. Kirkon vierellä on harvinainen vanhan kirkon hirsiaitaus läpikäytävineen. Kirkkoaukiolla on Pöytyän raivaajapatsas ja kirkkomaalla sankaripatsas, molemmat Aarre Aaltosen veistoksia. Vanhan kirkkoaitauksen vierellä on Antti Lizeliuksen muistomerkki. Kirkon eteläseinustalla on Fr. G. Hedbergin muistokivi.

Yläneen kirkko Yläneen kirkko

Yläne on ollut Pöytyän kappeli ainakin jo vuonna 1392. Vuonna 1875 se erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi. Kirkko sijaitsee vuonna 1663 rakennetun kappelikirkon paikalla ja se
on rakennettu 1782. Kirkkoon mahtuu noin 600 henkeä. Kirkkotarhan kaakkoisosassa on
viime sodissa kaatuneiden hauta, jonka yhteydessä sijaitsee J. Vikaisen tekemä muistomerkki
Rauhan enkeli. Muistomerkin läheisyydessä on Yläneenkartanon 1800-luvulla omistaneen
Jägerhorn-suvun hautapaikka.

Lisää tietoa Pöytyän seurakunnan sivuilta.

 

Muita nähtävyyksiä

Akateemikko ja kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Oma kuva -muistomerkki
sijaitsee Kyrön torin viheriöllä. Värrinmäellä Mäenpään raitilla sijaitsevat Wäinö Aaltosen synnyinkodin muistomerkki ja Vanhan-Värrin pihapiiri vanhoine aittoineen. Karinaisten hautausmaalla Wäinö Aaltosen tekemä sankaripatsas on nimeltään Suru.Johannes Linnankosken muistolaatta sijaitsee Karinaisten kylässä Vähä-Ollilan tienhaarassa, ns. Hankomäen talon seinässä.

Suojeluskunnan ampumarata

Suojeluskunnan vanha ampumarata muistolaattoineen on noin 400 metrin päässä Killanmäen tanssilavan luota, josta matka taittuu pitkospuita pitkin.

Taavelin tuulimylly

 

Taavelin tuulimylly

Taavelin tuulimylly on ainoa Kyrössä säilynyt tuulimylly. Se on rakennettu v. 1812 Taavelinmäelle. Rakennus siirrettiin koneistoineen Taavelinmäeltä Pappilanmäelle v. 1995-1998 Kyrön Lions Clubin toimesta.

 

Valasranta

Yläneen Valasranta on Pyhäjärven etelärannalla oleva vapaa-ajan viettopaikka, jossa sijaitsee suosittu tanssilava, uimaranta, kioski ja karavaanialue.

Kallionokka


Kallionokka on suosittu karavaanialue aivan Valasrannan vieressä Pyhäjärven rannalla.

Vanhakartano

Vanhakartanon historia liittyy läheisesti Yläneen historiaan, sillä suurin osa pitäjää on ollut kartanon alusmaita. Kartano on peräisin keskiajalta, vuosisatojen kuluessa se on ollut useiden tunnettujen aatelissukujen, kuten Fleming-, Creutz-, Lybecker- ja Jägerhorn-suvun omistuksessa. Vanhakartano on nykyisin yksityisomistuksessa. 1800-luvun alussa puolet kartanosta myytiin Sahlberg-suvulle. Sahlbergien aikana perustettiin silloisen Uudenkartanon maille Pyhäjärven rannalle hedelmäpuutarha, Huvitus, jossa myöhemmin toimi niin alkoholistiparantola, tyttökoti kuin koulukotikin. Nykyään siellä toimii MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus. Maankuulun Huvitus-omena historia juontaa alkunsa Huvitukseen.

Vaskijärven luonnonpuisto

Vaskijärven luonnonpuisto on lounaissuomalaiseksi alueeksi säilynyt harvinaisen erämaisena. Puisto sisältää useita karuja kermikeitaita, jotka ovat melko kuivia ja rämevoittoisia. Soiden keskellä on lukuisia kirveen koskemattomia metsäsaarekkeita järeine kuusikkoineen. Puistoon kuuluu sille nimen antaneen Vaskijärven lisäksi kolme rämerantaista järveä. Luonnonpuistoon voi tutustua ilman erikoislupaa kahta sen läpi kulkevaa vaellusreittiä käyttäen, jotka ovat osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä.

Museot

Museopappila

Museo sijaitsee 1800 valmistuneessa uusklassisessa pappilassa,
jonka 16 huoneeseessa on esillä talonpoikaisesineistöä sekä
runsaatMuseopappila 200 kuvanveistäjä Aarre Aaltosen (1889-1980)
teosten kipsivalosta.
Kesällä 2014 näyttelyn teemana Tietoja, taitoja, aatteita jaloja.
näyttely avoinna sopimuksen mukaan, kesä-elokuussa sunnuntaisin kello 11-14.

Osoite: Turuntie 1189, Pöytyän kirkolla.
Lisätietoja: Pöytyän Kotiseutuyhdistys.

Yhteydenotot Pöytyän kotiseutuyhdistys Timo Kiertonen 0500 525 984..

Reppuniemen ulkomuseoalue

Ulkomuseoalueelle on siirretty 12 rakennusta 1700-1800-luvulta:
asuinrakennus, riihi, saha, savusauna, luhti, tuulimylly,
savupirtti,Reppniemen päätupa paja, niittylato, kaksi aittaa ja sotilastorppa.
Alueella on myös maatalousmuseo.

Osoite: Turuntie 1047, 21880 Pöytyä.
Listätietoja: Pöytyän Kotiseutuyhdistys.

Pöytyän kotiseutuyhdistyksen museoista:
Museopappila, Maatalousmuseo, Reppuniemen
ulkomuseoalue ja viljamakasiini saa lisätietoja:
puheenjohtaja Timo Kiertonen, gsm 0500 525 984.

 

Värrinmäki Värrinmäki (Karinainen)

Mäenpään kylässä sijaitsevat Vanhan ja Uuden Värrin idylliset pihapiirit ja rakennukset, joihin liittyy kotimuseo. Alueelta löydetty muinaistutkimusta hyödyttänyt esine, yli 4000 vuotta vanha kampakeraaminen taltta.

 

Yläneen kotiseutumuseo

Liisantie, 21900 Yläne
Puh. museo: (02) 256 3294
Aukioloajat:
Museo avoinna 1.6.-31.8.
tiistai - perjantai kello 12.00 - 17.00
lauantai ja sunnuntai kello 12.00-15.00.
Muina aikoina tilauksesta.

Tarkemmat tiedot Yläneen kotiseutuyhdistyksen nettisivuilta:

http://www.museoylane.fi/

Talonpoikaisrakennuksia, sisustukseen ja maatalouteen liittyvää esineistöä. Kotiseutumuseo käsittää täydellisen yläneläisen 1700 - 1800 -luvun talonpoikaismiljöön rakennuksineen ja esineineen. Museo on Varsinais-Suomen parhaita paikallismuseoita. Erikoisuutena on koululuokka tämän vuosisadan alkupuolelta. Kesäisin museonmäellä on runsaasti toimintaa, näyttelyjä ja tapahtumia.

Lisätietoja Yläneen Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajalta Arimo Helmisaarelta,
puh. (02) 256 3467.