Olet sivulla: Matkailu » Luonto- ja virkistyskohteet

Kulttuurisihteeri
Taina Myllynen
puh. 050 560 7168
Sähköposti:
etunimi.sukunimi [ät] poytya.fi

Pöytyän kunnan
puhelinvaihde:
(02) 481 000 klo 9-15
Sähköposti:
kunta [ ät ] poytya.fi
Postiosoite:
Kehityksentie 6
21800 KYRÖ
Katso: KARTTA

 


 

Luonto- ja virkistyskohteet

Luontokohteet

 

Aikapolku Luontokapinetin vieressä

Luontokapinetin läheisyyteen on valmistettu geologiasta kertova aikapolku, johon kuuluu näköalatorni. Oppaiden avulla voi tutustua alueeseen paremmin.

Pöytyällä on useita koulutettuja oppaita, jotka perehdyttävät matkailuryhmiä luontoon ja nähtävyyksiin.


Kontolanrahka

Kontolanrahka on laaja lounaissuomalainen kohosuo, joka on eräiden Lapin lintujen eteläisin pesimäpaikka Suomessa.

Vanha myllykoski

Myllykoskella on uudelleen rakennettu myllypato ja toimintakuntoinen mylly. Kosken lähellä on arvokkaita joenvarsilehtoja.

Kuhankuono

Seitsemän kunnan kuuluisa rajakivi sijaitsee Pöytyän länsikärjessä. Se on Turun, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon, Pöytyän ja Auran kunnan rajakivi.

Kuhankuonon retkeilyreitistö: (http://www.kuhankuono.fi/)

Polkureitistö

Pöytyällä on mahdollisuus lähteä retkeilemään Kuhankuonon retkeilyreitistölle. Kuhankuonon retkeilyreitistön patikkapolut kulkevat Varsinais-Suomen viimeisellä laajalla metsäseudulla, kallioilla, keidassoilla, Vaskijärven luonnonpuistossa, Pukkipalon aarnialueella ja Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Kurjenrahkan kansallispuisto

Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee Kuhankuonon rajakiven ympärillä. Kurjenpesän invareitti ja invalaituri avaavat luontokohteen myös liikuntaesteisille.

Vuonna 1998 perustettu Kurjenrahkan kansallispuisto käsittää noin 2600 hehtaaria varsinaissuomalaista metsämaisemaa. Metsähallituksen hallinnassa oleva puisto sijaitsee usean kunnan alueella(Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Pöytyä ja Turku).

Laajojen keidassoiden ohella alueella kohoaa seudulle tyypillisiä suo- ja metsämosaiikkia sekä mustanpuhuvia suojärviä. Metsien ilme vaihtelee karusta niukkapuustoisesta kalliomänniköstä puuvanhusten asuttamaan aarnikuusistoon. Ääripäivden väliin mahtuu kirjava entinen talousmetsien palapeli.

www.luontoon.fi/kurjenrahka

Vaskijärven luonnonpuisto

Liikkuminen luonnonpuistoissa on pääsääntöisesti kielletty, koska niitä on perustettu aran luonnon suojelemiseksi. Vaskijärven luonnonpuiston läpi kulkee kuitenkin Kuhankuonon retkeilyreitistöön liitetty polku, jolla pysytellen retkeilijät saavat tutustua mm. rapakivivyöhykkeen keidassoihin, kallioisiin metsäsaarekkeisiin ja erämaajärviin. Reitin lähtöpaikka on noin kuuden kilometrin päässä Pöytyän Yläneen kirkonkylästä, Elijärven eteläpuolta Heinijoen kylään johtavan tien varrella. Rengasreitti on hyvän päivätaipaleen mittainen, noin 20 kilometriä. Yöpyjille on suunnilleen puolivälissä Vesiraumanmäellä tarjolla laavu; vähemmän luonnonmukaista majoitusta haluaville löytyy lähialueilta myös sisämajoitustilaa.

Pyhän Henrikin tie

Suomen ainoa keskiaikainen pyhiinvaellustie on viitoitettu Turusta Nousiaisten ja Köyliön kautta Kokemäelle. Pyhän Henrikin tie lienee saanut nimensä piispa Henrikin ruumista kuljettaneesta saattueesta, joka perimätiedon mukaan on kulkenut Köyliönjärveltä Nousiaisiin tätä reittiä todennäköisesti talvella 1156. Tämän tien erämaisin taival Yläneen, Mynämäen ja Nousiaisten alueella kuuluu osana Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Vaskijärven eteläpuolelta Pyhän Henrikin tie jatkuu lounaaseen, Pöytyän ja Mynämäen rajalla sijaitsevalle Munkkeinlevolle, sieltä metsäpolkuna Haankylään ja tästä eteenpäin lähinnä pikkuteitä seuraten Tarvaisiin, Repolaan ja Nousiaisten kirkolle. Piispa Henrikin hautamuistomerkki, jonka päällykseksi piispa Maunu II Tavast teetti 1415-20 Flanderissa Henrikin elämää kuvaavat messinkilaatat, on yhä nähtävänä kirkossa. Piispa Henrikin maallisten jäännösten kohtalosta ei ole varmaa tietoa.

Melontareittejä

Aurajoki ja Yläneenjoki ovat melontaan hyvin sopivia jokija. Yläneenjoen melontaan suositeltava osuus alkaa Sydänmaan sillalta ja jatkuu aina Pyhäjärveen asti. Matkaa tällä reitille kertyy noin 20 kilometriä. Matkan aikana joen ympärillä on mitä hienoimpia maisemia ja 16 alitettavaa siltaa.

Parranvahan rajakivi

Rajakivi on isokokoinen siirtolohkare, jossa kohtaavat Pöytyän ja Marttilan kuntien, Loimaan kaupungin ja vanhan Karinaisten kunnan rajat. Kivi sijaitsee historiallisen Huovintien varrella.

Rahkion lehmusmetsikkö

Yleensä lehtipuut eivät ole muodostaneet paikkakunnalla niinkään yhtenäisiä metsiä kuin hajanaisia ryhmiä. Poikkeuksena luonnonsuojeluvarauksin seutukaavaan merkityllä Rahkion alueella tunnetaan myös pähkinäpuu.

Riihikosken pato

Koskitie, 21870 Riihikoski
Riihikosken padolta lähtee noin puolentoista kilometrin mittainen maisemapolku Lankkisiin.

Saunojanrahka eli Isosuo

mainitaan Karinaisten vanhimmissa niittyalatiedoissa jo vuodelta 1698, sata vuotta ennen isojakoa, joka vasta loi täydelliset tiedot niittytaloudesta. Kermikeidas sijaitsee Vähä-Ollilantien pohjoispuolella.

Vanha sudenkuoppa

Sudenkuoppa sijaitsee Pöytyän kirkonkylästä 4 km Oripään suuntaan.

Virpimäki, Lyömästen kalliot ja Iankaikkisenrotko

on maisemakohde, joka tarjoaa upeat näköalat 106 metrin korkeudelta merenpinnasta Pöytyän ja Marttilan rajalla. Alueelta löytyy myös luonnon muodostamia kiviröykkiöitä. Lyömästenkalliot ja Iankaikkisenrotko muodostavat kiehtovan poikkeuksen laakeaseutuiseen maisemaan. Kallioalue sijaitsee Virpimäen lounaispuolella.

Vääräkoski

Suutarlan suunnalla sijaitsee Tarvasjoen ehkä kaunein koskimaisema. Jo 1800-luvulla täällä toimi kaksi vesisahaa, mutta nyt paikka kuuluu Pöytyän hienoimpiin luonnonnähtävyyksiin.