Historia

Alueen historia ja nykypäivä

Historiallinen Aurajoki virtaa Pöytyän läpi, myös valtatie 9 ja kantatie 41 halkovat kuntaa. Kyrössä maiseman rungon muodostaa Tarvasjoki, joka saa alkunsa kunnan koillisosista. Joki virtaa idästä länteen, mutta kääntyy sitten Kyrön taajaman eteläpuolella jyrkästi kohti etelää laskeakseen Tarvasjoen kunnan puolella Paimionjokeen. Tarvasjokea seurailee vanha maantie, joka johtaa Kyröstä Tarvasjoelle.

Kunnan länsiosan asutus on keskittynyt Yläneenjoen laaksoon, jossa asutusta on ollut ikiajoista asti: Anivehmaan rikas kalmisto kertoo 700-1000-luvun varakkaasta maatalousyhteisöstä, ja Yläneenkartano, nykyinen Vanhakartano on noussut historian lehdille pian sen jälkeen.

Pöytyä on pirteä maaseutukunta, jossa toimii lukuisia järjestöjä martoista urheilijoihin. Vauvasta vaariin löytyy jokaiselle jotakin. Voit harrastaa paikallisjärjestöissä niin näyttelemistä kuin hiihtoa.

Pöytyän kunta on mainittu ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1319. Karinaisten kunta perustetiin 1872 erottamalla saarnahuonekunta Marttilan kunnasta. Pöytyän ja Karinaisten kunnat yhdistyivät 1.1.2005 Pöytyän kunnaksi. Yläne on säilyneissä asiakirjoissa mainittu ensimmäisen kerran 1392, mutta kiinteää ja vaurasta asutusta on ollut jo vuosisatoja aiemmin. Yläne on ollut Pöytyän kappeli, joka itsenäistyi 1869. Lähes 140-vuotisen itsenäisen taipaleen jälkeen Yläne ja Pöytyä yhdistyivät jälleen 1.1.2009.

Pöytyän kunnan historia 1865- luvulta Euroopan Unioniin liittymiseen, 1995, saakka julkaistiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2003. Kirja on myynnissä Pöytyän kunnan Kyrön toimipisteessä ja Riihikosken toimipisteessä 50 €/kpl.
”Kartanoita ja korven kansaa, Yläneen historia nälkävuosilta 2000-luvulle” ilmestyi 2001. Sitä on saatavissa Pöytyän kunnan Yläneen toimipisteestä 70 €/kpl.

Turku-Toijala-rautatien valmistuttua 1876 Kyröön sijoitettiin asema, jonka myötä elinkeinoelämä monipuolistui ja vilkastui. Rautatie kulkee keskustaajaman Kyrön kautta, tosin henkilöjunat eivät nykyään pysähdy Kyrön asemalla.

Kyröön on suunniteltu yksi maamme ensimmäisistä taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavoista. Kaavan laativat Yrjo Sadeniemi ja Yrjö Waskinen. Kaava vahvistettiin 1926.